Lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uutta taloa rakentaessa valinta tehdään pitkälti näiden kahden vaihtoehdon välillä. Niissä on paljon samankaltaisuutta, mutta myös eroja. Ei ole välttämättä olemassa ns. oikeaa valintaa, vaan valinta riippuu kohteen yksityiskohdista ja budjetista. Kummatkin vaativat vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän.
Kysy tarjous maalämpöpumpusta!
Tässä blogissa käsitellään seuraavia aiheita:
- Maalämpö vs. ilma-vesilämpöpumppu: Toimintaperiaatteet ja keskeiset erot
- Kokonaiskustannukset: Kumpi on edullisempi 10 vuoden aikavälillä?
- Huollon ja elinkaaren erot
- Millaiseen taloon maalämpö kannattaa? Kokemuksia ja suositukset
- Ilma-vesilämpöpumpun edut: Milloin se on järkevin ratkaisu?
- Ympäristövaikutukset lämpöpumppuratkaisuissa: Kumpi on ekologisempi vaihtoehto?
- Yhteenveto: Kumpi lämmitysjärjestelmä sopii sinun kotiisi?
Maalämpö vs. ilma-vesilämpöpumppu: Toimintaperiaatteet ja keskeiset erot
Molemmat hyödyntävät uusiutuvaa energiaa ja toimivat edullisina lämmönlähteinä. Maalämpö– ja ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaatteessa ja kustannuksissa on kuitenkin eroja.
Näin maalämpö toimii
- Maalämpöön kuuluu maalämpöpumppu talon sisälle ja lämmönkeruupiiri ulos. Lämmönkeruupiiri on yleensä syvä (120-400m) kaivo, johon on asennettu muoviputket, eli kollektorit. Näissä kollektoreissa kiertää maalämpöneste, joka on etanolia eli alkoholia. Neste lämpenee kierron aikana hiukan.
- Lämmennyt neste johdetaan maalämpöpumpulle.
- Maalämpöpumppu siirtää lämmön talon ja käyttöveden lämmitykseen kylmäaineen ja kompressorin avulla.
Näin ilma-vesilämpöpumppu toimii
- Ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaate on periaatteessa sama, mutta kun maalämmössä on kaivo, niin ilma-vesilämpöpumpussa on ulkoyksikkö. Ulkoyksikön läpi virtaa ilmaa.
- Tästä ilmasta siirretään lämpöä talon ja käyttöveden lämmitykseen kylmäaineen ja kompressorin avulla.
Ero energiankäytössä ja hyötysuhteessa
Äkkiseltään ajateltuna tuntuu järjenvastaiselta, että +5 asteisella ulkoilmalla tai +5 asteisella (maalämpö)nesteellä pystytään lämmittämään talo ja käyttövesi. Tämä on kuitenkin mahdollista. Periaatteessa ulkoilmassa on lämpöä absoluuttiseen nollapisteeseen saakka, eli -273 C lämpötilaan asti.
Maalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu käyttävät molemmat sähköä. Kumpikin vain vähän, mutta maalämpöpumppu vielä vähemmän. Vähäisempi sähkönkulutus johtuu siitä, että maaperän lämpötila on kohtuullisen stabiili, kun taas ulkoilman lämpötila vaihtelee.
Konkreettisena esimerkkinä: omakotitalossa, jonka vuotuinen lämmitysenergian tarve on noin 20 000 kWh, maalämpöpumppu kuluttaa sähköä tyypillisesti noin 4 000–5 000 kWh vuodessa. Vastaavassa kohteessa ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus on yleensä n. 6 000–7 000 kWh. Eroa syntyy siis keskimäärin 2 000 kWh vuodessa, mikä tarkoittaa nykyisillä sähkön hinnoilla muutaman sadan euron eroa vuositasolla. Tämä ero voi kasvaa etenkin kylminä talvina, jolloin maalämmön tasainen maaperälämpö antaa edun energiankulutuksessa. Toisaalta taas ero pienentyy lauhoina talvina.
Kokonaiskustannukset: Kumpi on edullisempi 10 vuoden aikavälillä?
Kun vertaillaan lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannuksia, kannattaa huomioida muutakin kuin pelkkä hankintahinta. Edullisuus pitkällä aikavälillä muodostuu asennuskustannuksista, käyttökustannuksista ja huollon tarpeesta. Lisäksi energian hinnan kehitys ja järjestelmän hyötysuhde eri sääolosuhteissa vaikuttavat lopputulokseen.
Laitteiston ja asennuksen kustannukset
Maalämpö vaatii lämpökaivon poraamisen (tai maapiirin asennuksen), mikä tekee investoinnista alkuun selvästi suuremman. Tyypillisesti maalämpöjärjestelmän hinta omakotitalossa asennettuna liikkuu 20 000–30 000 euron välillä kohteesta riippuen. Lisäksi on hyvä huomioida, että maalämpöjärjestelmän asennuskustannukset eivät ole täysin ennakoitavissa. Maaperän koostumus voi vaikuttaa kustannuksiin jonkin verran – esimerkiksi kallion sijainti oletettua syvemmällä, vesisuonet tai rikkoutunut kallioperä vaikuttavat kaikki kustannuksiin. Näitä tekijöitä ei voida tietää tarkasti ennen porauksen aloittamista, joten kokonaiskustannuksiin on syytä varata pieni joustovara. Yleensä + 2 000 € riittää.
Ilma-vesilämpöpumppu on edullisempi vaihtoehto, sillä sen asennus on yksinkertaisempaa eikä se vaadi poraustöitä. Kokonaiskustannus asennettuna on tavallisesti 13 000 – 20 000 euroa.
Ero alkuinvestoinnissa on siis merkittävä, mutta maalämmön korkeampi hyötysuhde ja pienemmät käyttökustannukset voivat pitkällä aikavälillä tasata eron. Ratkaisevaa on myös talon koko, energiantarve ja maaperän laatu.
Käyttökustannukset ja energiansäästö
Maalämpö on siis edullisempi käyttää, ja sen hyötysuhde on parempi. Saavutettava energiansäästö ja rahallinen hyöty riippuvat pitkälti kohteen koosta ja energiantarpeesta. Mitä suurempi talo, sitä suuremmaksi ero kasvaa – isoissa taloissa säästö voi nousta satoihin euroihin vuodessa.
Maalämmön tasainen maaperälämpö mahdollistaa korkean hyötysuhteen myös pakkasilla, kun taas ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde laskee ulkolämpötilan laskiessa. Tämä näkyy erityisesti kovien pakkasten aikaan, jolloin ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee enemmän sähköä käyttöveden ja lämmityksen tuottamiseen.
Esimerkki sähkönkulutuksesta ja kustannuksista
Käytännön esimerkkinä voidaan tarkastella omakotitaloa, jonka vuotuinen lämmitysenergian tarve on 20 000 kWh. Jos maalämpöjärjestelmä kuluttaa tästä sähköä noin 5 000 kWh ja ilma-vesilämpöpumppu 7 000 kWh, erotus on 2 000 kWh vuodessa. Kun sähkön hintana käytetään 0,15 € per kilowattitunti, tarkoittaa tämä seuraavaa:
- Maalämpö: 5 000 kWh × 0,15 € = 750 € vuodessa
- Ilma-vesilämpöpumppu: 7 000 kWh × 0,15 € = 1 050 € vuodessa
Säästöä maalämmöllä syntyy siis noin 300 € vuodessa. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla ero on 3 000 euroa, olettaen että sähkön hinta pysyy samana. Jos sähkön hinta nousee tulevaisuudessa, maalämmön suhteellinen etu kasvaa.
Huollon ja elinkaaren erot
Maalämpöpumpun elinkaari on tyypillisesti noin 20 vuotta, ilma-vesilämpöpumpulla se on keskimäärin noin 15 vuotta. Maalämmössä kaivolle ei useinkaan tarvitse tehdä mitään, vaan pelkkä maalämpöpumpun uusiminen riittää. Olettaen, että kaivo on porattu riittävän syväksi eikä ole päässyt kylmenemään.
Molempien järjestelmien huoltokustannukset ovat melko samankaltaiset, noin 300–400 euroa per huoltokerta. Ammattimiehen tekemää huoltoa suositellaan 3–5 vuoden välein.
Vuosittaiset perushuollot, kuten suodattimien puhdistukset ja järjestelmän visuaalinen tarkastus, voi useimmissa tapauksissa tehdä myös itse.
Millaiseen taloon maalämpö kannattaa? Kokemuksia ja suositukset
Mitä suurempi energiankulutus, sitä parempi on maalämpö. Eli mitä isompi kohde, sitä parempi.
Maalämmön eduksi voidaan katsoa myös se, että sähkönsyötön tarve on paljon pienempi, jolloin mahdolliset sähköliittymän koon rajat eivät tule helposti vastaan.
Maalämpötalolla on hyvä maine, ja se voi olla myyntivaltti kiinteistökaupoissa.
Uudisrakennus vs. vanha omakotitalo
Uudisrakennuksissa on yleensä vesikiertoinen lattialämmitys, joka on ihanteellinen maalämmölle, sillä se mahdollistaa alhaisemmat verkoston lämpötilat ja korkeamman hyötysuhteen.
Vanhat omakotitalot ovat useimmiten varustettu patteriverkostolla, mutta maalämpö toimii niidenkin kanssa erinomaisesti. Patterien ikä ja lämmönluovutuskyky vaikuttaa hyötysuhteeseen vain vähän, koska suurin osa lämmityskaudesta mennään nollan tuntumassa.
Lämpökaivon tilantarve ja maaperän merkitys
Lämpökaivo pyritään yleensä poraamaan mahdollisimman lähelle lämmönjakohuonetta, jossa maalämpöpumppu sijaitsee. Kaivon ja lämmönjakohuoneen välille kaivetaan putkisto, jonka kautta lämmönkeruuneste kiertää.
Kohteen maaperän koostumus vaikuttaa porauksen ja asennuksen kustannuksiin jonkin verran. Esimerkiksi jos kallio on syvällä maaperässä, kaikki maa-aines ennen kalliota on putkitettava. Putkittaminen lisää työn määrää ja nostaa kustannuksia.
Ilma-vesilämpöpumpun edut: Milloin se on järkevin ratkaisu?
Ilma-vesilämpöpumppu on useimmiten järkevä valinta, jos haluaa saada merkittävää energiansäästöä, mutta ei ole valmis niin isoon investointiin ja projektiin kuin mitä maalämpö vaatii.
Ilma-vesilämpöpumppu on järkevä valinta myös niihin kohteisiin, joihin maalämpöä ei voida asentaa. Tällaisia ovat esimerkiksi pohjavesialueet tai alueet, joissa on tehty tunnelivarauksia (esim. Helsinki). Näillä alueilla poraaminen voi olla rajoitettua tai täysin kiellettyä, jolloin ilma-vesilämpöpumppu tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon.
Kevyempi investointi ja helpompi asennus
Ilma-vesilämpöpumpun asennus vie yleensä noin kaksi päivää, ja se on teknisesti huomattavasti yksinkertaisempi prosessi kuin maalämmön poraus ja asennus. Eikä ilma-vesilämpöpumpun asentaminen vaadi lupia rakennusvalvonnasta.
Investointi on tyypillisesti noin 30–40 % maalämpöä halvempi, vaikka energiankulutuksen ero jää suhteellisen pieneksi. Tästäpä syystä yhä useampi omakotitaloasukas päätyy ilma-vesilämpöpumppuun.
Ainoa osa-alue, jossa ilma-vesilämpöpumppu ei ole yksinkertaisempi kuin maalämpö, on sähkötyöt. Järjestelmä vaatii kuusi paikkaa sähkökeskuksesta tai keskuksen laajennuksen, mikä tekee siitä hiukan työläämmän sähköjen osalta.
Toiminta eri sääolosuhteissa
Vaikka aiemmin todettiin, että ulkoilmassa on lämpöä absoluuttiseen nollapisteeseen saakka, ei lämpöpumppu kuitenkaan pysty hyödyntämään sitä aivan sinne asti. Ilma-vesilämpöpumppu toimii tehokkaasti ja järkevällä hyötysuhteella yleensä noin –15––20 pakkasasteeseen saakka. Kun ulkolämpötila laskee tätä alemmas, hiukan merkistä ja mallista riippuen, ulkoyksikkö sammuu –20––28 asteen kohdalla. Tämän jälkeen lämmitys siirtyy sähkövastukselle.
Tämä luonnollisesti heikentää hyötysuhdetta, mutta käytännössä vaikutus jää pieneksi. Näin kylmiä kelejä on Suomessa vuodessa niin vähän, että niillä on kokonaisuuden kannalta vain vähäinen merkitys. Suurimman osan vuodesta ilma-vesilämpöpumppu toimii taloudellisesti.
Ympäristövaikutukset lämpöpumppuratkaisuissa: Kumpi on ekologisempi vaihtoehto?
Sekä maalämpö että ilma-vesilämpöpumppu hyödyntävät uusiutuvaa energiaa ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Ympäristövaikutusten näkökulmasta ero näiden kahden välillä on melko pieni, mutta maalämpö saa pienen etulyöntiaseman paremman hyötysuhteensa ansiosta. Käytännössä kumpikin ratkaisu on huomattavasti ekologisempi kuin perinteinen öljy- tai sähkölämmitys.
Uusiutuvan energian hyödyntäminen
Sekä maalämpöpumppua että ilma-vesilämpöpumppua voidaan käyttää täysin uusiutuvalla energialla. Kun järjestelmän käyttämä sähkö tuotetaan esimerkiksi vesi-, tuuli- tai aurinkovoimalla, saavutetaan fossiilivapaa lämmitysratkaisu. Tämä tekee lämpöpumpuista ympäristön kannalta erittäin kestävän vaihtoehdon, sillä niiden päästöt syntyvät lähes yksinomaan käytetyn sähkön tuotannosta. Valitsemalla uusiutuvan energian sähkösopimuksen voi siis lämmittää kotinsa käytännössä päästöttömästi.
CO₂-päästöjen vertailu
Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu ovat molemmat vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, mutta maalämpö tuottaa yleensä hieman vähemmän hiilidioksidipäästöjä koko käyttöikänsä aikana. Tämä johtuu sen paremmasta hyötysuhteesta ja tasaisemmasta energiankäytöstä vuoden ympäri. Ilma-vesilämpöpumpun päästöt voivat nousta hetkellisesti kovilla pakkasilla, kun sähkövastus on käytössä, mutta kokonaisuudessaan ero on varsin pieni.
Jos molemmat järjestelmät toimivat uusiutuvalla sähköllä, niiden hiilijalanjälki on käytännössä olematon. Tällöin tärkein ympäristövaikutuksiin liittyvä ero syntyy lähinnä asennustyön ja materiaalien määrästä, jossa ilma-vesilämpöpumppu on hieman kevyempi vaihtoehto.
Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu?
Yhteenvetona voidaan todeta, että molemmat järjestelmät tarjoavat energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen tavan lämmittää kotia. Maalämpö sopii erityisen hyvin suurempiin kohteisiin, joissa energiantarve on korkea ja investointia tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Ilma-vesilämpöpumppu taas on erinomainen valinta silloin, kun halutaan pienempi alkuinvestointi ja helppo asennus ilman suurempia asennustöitä.
Lopullinen valinta riippuu monesta tekijästä – talon koosta, sijainnista, maaperästä ja budjetista. Yleisesti ottaen kumpikin ratkaisu tuo merkittävää säästöä verrattuna perinteisiin lämmitysmuotoihin ja nostaa kiinteistön arvoa. Parhaan ratkaisun löytämiseksi kannattaa pyytää asiantuntija kartoittamaan kohteen olosuhteet ennen päätöstä.
Kumpi sopii sinun kotiisi?
Kun selvitetään, kumpi järjestelmä sopii juuri sinun kotiisi, on hyvä tarkastella ainakin seuraavia asioita:
- Sijainti: missä päin kohde sijaitsee ja millaiset olosuhteet siellä vallitsevat.
Maalämpökaivon rajoitukset: onko alueella rajoituksia, kuten pohjavesialue tai tunnelivarauksia. - Kustannukset ja energiankulutus: millaiset investointi- ja käyttökustannukset ovat realistisia.
- Sähköliittymä: riittääkö nykyinen liittymä vai tarvitaanko muutoksia.
- Kannattavuus halutulla aikavälillä tarkasteltuna: mikä vaihtoehto hyödyttää sinua eniten. Esim. suunnitelmissa oleva talon myynti voi vaikuttaa ratkaisuun.
Todellisuudessa yhtä oikeaa ratkaisua ei ole olemassa – on vain erilaisia näkemyksiä ja painotuksia. Sinä teet päätöksen, me tarjoamme faktat sen tueksi.
Usein kysyttyjä kysymyksiä – Maalämpö vs ilma-vesilämpöpumppu
Ilma-vesilämpöpumppu on halvempi alkuinvestointi (13 000–20 000 €) verrattuna maalämpöön (20 000–30 000 €). Maalämpö maksaa itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä pienempien käyttökustannusten ansiosta.
Keskimääräisessä omakotitalossa maalämpö säästää noin 2 000 kWh vuodessa, mikä tarkoittaa 250–350 euron vuotuista säästöä sähkölaskussa nykyhinnoilla.
Kyllä, ilma-vesilämpöpumppu toimii tehokkaasti noin –15…–20 °C:een asti. Kovemmilla pakkasilla ulkoyksikkö sammuu ja lämmitys siirtyy sähkövastukselle, mutta tämä vaikuttaa kokonaisenergiankulutukseen vain vähän.
Yleensä ei tarvita rakennuslupaa, mutta pohjavesialueilla ja tietyillä kaupunkialueilla (esim. Helsinki) voi olla rajoituksia. Tarkista aina paikalliselta kunnalta ennen porauksen aloittamista.
Maalämpöpumppu kestää noin 20 vuotta ja lämpökaivo jopa 50–100 vuotta. Ilma-vesilämpöpumpun käyttöikä on keskimäärin 15 vuotta.
Kyllä voi! Sekä maalämpö että ilma-vesilämpöpumppu toimivat erinomaisesti patteriverkostoissa. Lattialämmitys on optimaalisin, mutta ei välttämätön.
Molemmat ovat ekologisia vaihtoehtoja. Maalämpö on hieman tehokkaampi (pienempi sähkönkulutus), mutta ero on pieni. Uusiutuvalla sähköllä molemmat ovat käytännössä päästöttömiä.
Kyllä. Ammattilaisen huolto suositellaan 3–5 vuoden välein (300–400 €/huolto). Perushuollon kuten suodattimien puhdistuksen voi tehdä itse vuosittain.
Suomessa on ajoittain tarjolla erilaisia energia-avustuksia. Tarkista ajankohtaiset tuet ARA:n ja kunnan verkkosivuilta ennen hankintaa.
Molemmat nostavat kiinteistön arvoa, mutta maalämpö nähdään usein arvokkaampana ratkaisuna paremman hyötysuhteen ja pidemmän käyttöiän vuoksi.
Jäitkö miettimään, mikä olisi järkevin lämmitysratkaisu? Ota yhteyttä, niin kartoitetaan teidän tilanne.
